Hirttopaikka

 

 

 

Tähän koivuun isoisäni-isä hirtettiin
ja sekin johtui vain hänen nuukuudestaan.
Hän varasti kirkon tapuliin
hirtetyltä mieheltä köyden
jolla hirtti epärehellisen apurinsa.
Itkua tuhertava leski oli nähnyt varkauden
ja synnintunnossaan kertoi asiasta.

Heräilevät linnut saivat nähdä myös
isoisäni roikkuvan samassa oksassa
kun tullimiehet saivat hänet viimein taltutettua.
Sitten koivu saikin kasvaa reippaanlaisesti
ennen kuin kilpaileva joukko
ripusti sinne isäni
aamun lempeisiin tuuliin.

Lähtiessäni keikalle
hipaisen joka kerta
rungon karheata pintaa.
Minulla on vakaa uskomus
että muutoin
paha onni alkaisi minua seuraamaan.